Messuosaston kuvaus – yritysesittely ja asiakaskohtaamiset

Messuosaston kuvaus – yritysesittely ja asiakaskohtaamiset

Messuosaston kuvaus kannattaa suunnitella yhtä tarkasti kuin itse osasto, koska kuvat jäävät käyttöön vielä pitkään messujen jälkeen. Yritys voi käyttää osastolle 5 000-30 000 euroa ja kolme päivää henkilöstön työaikaa. Silti messuilta jää usein vain muutama kännykällä otettu kuva, jossa näkyy vino roll-up ja tyhjä käytävä. Tämä artikkeli on tarkoitettu markkinointipäällikölle, yrittäjälle tai tapahtumavastaavalle, joka haluaa messuilta kuvia sekä yritysesittelyyn että asiakaskohtaamisten näyttämiseen. Saat tietää, mitä kuvata, milloin kuvata ja mitä sopia valokuvaajan kanssa etukäteen.

Mitä messuosaston kuvaus tuottaa yritykselle

Hyvin toteutettu messuosaston kuvaus tuottaa kaksi erilaista kuvasarjaa. Ensimmäinen on arkkitehtoninen: osasto tyhjänä, siistinä ja valaistuna, jolloin rakenne, brändi ja tuotteet näkyvät selvästi. Näitä kuvia käytetään verkkosivuilla, osastosuunnittelijan portfoliossa ja seuraavan vuoden messubudjetin perusteluissa.

Toinen sarja on dokumentaarinen. Siinä näkyvät ihmiset, keskustelut, tuote-esittelyt ja tunnelma. Näitä kuvia tarvitaan LinkedIn-julkaisuihin, uutiskirjeisiin, asiakaslehteen ja vuosikertomukseen.

Kokenut tapahtumakuvaaja käsittelee nämä kaksi omina tehtävinään, koska ne vaativat eri ajankohdan, eri objektiivit ja eri lähestymistavan. Toimeksianto, jossa pyydetään vain ”kuvia messuilta”, tuottaa yleensä puolivillaisen tuloksen kumpaankin käyttöön.

Tyhjän osaston kuvaaminen ennen ovien avautumista

Paras hetki osaston kuvaamiseen on aamulla ennen kuin yleisö pääsee sisään. Helsingin Messukeskuksessa, Tampereen messuilla tai Jyväskylän Paviljongissa näytteilleasettajat pääsevät halliin tyypillisesti 1-2 tuntia ennen avaamista. Tämä aika riittää, kun valokuvaaja tietää etukäteen, mitä kuvaa.

Ammattilainen aloittaa kokonaiskuvasta käytävältä ja jatkaa sitten yksityiskohtiin: logoseinään, tuotetelineisiin, näyttöihin ja materiaaleihin. Laajakulmaobjektiivi, kuten 16-35 mm, kuuluu perusvarustukseen. Arkkitehtuurikuvaukseen erikoistunut kuvaaja voi käyttää tilt-shift-objektiivia, jolla pystylinjat pysyvät suorina ilman jälkikäteen tehtävää korjausta.

Messuhallin valo on vaikea. Hallin kattovalot, osaston omat LED-spotit ja näyttöjen sininen hehku sekoittuvat, ja värilämpötilat voivat vaihdella 3000 ja 5500 kelvinin välillä samassa kuvassa. Tämän takia kuvat otetaan RAW-muodossa, jotta värit saadaan jälkikäsittelyssä yhtenäisiksi. JPEG-tiedostolla tätä ei voi korjata kunnolla.

Asiakaskohtaamiset ja tunnelma messupäivän aikana

Ihmisiä kuvataan parhaiten silloin, kun osastolla on oikeasti tapahtumia. Hiljaisen tiistaiaamun tyhjät käytävät eivät kerro menestyksestä. Ammattilainen kysyy etukäteen ohjelman: milloin on tuote-esittely, paneelikeskustelu, palkintojen jako tai ruuhkaisin hetki. Lounasaikaan noin klo 11-13 käytävillä on yleensä eniten liikettä.

Dokumentaarisessa otteessa valokuvaaja liikkuu huomaamattomasti eikä keskeytä myyntineuvotteluja. Pitkä objektiivi, esimerkiksi 70-200 mm, mahdollistaa luontevat kuvat kauempaa. Salamaa käytetään säästeliäästi ja yleensä katon tai seinän kautta heijastettuna, koska suora salama tekee kuvista litteitä ja häiritsee keskustelua.

Jos yrityksellä on laajempi tapahtumakokonaisuus, kuten seminaariohjelma messujen yhteydessä, kannattaa lukea myös konferenssikuvauksen aikataulusta ja sisällöstä. Samat suunnitteluperiaatteet pätevät molempiin.

Myytti: messuhallissa kuvaaminen onnistuu kännykällä

Uusimmat puhelimet, kuten iPhone ja Samsung Galaxy -sarjan huippumallit, ottavat hyviä kuvia päivänvalossa. Messuhalli ei kuitenkaan ole päivänvaloa. Sekavalossa kännykän automatiikka yrittää tasata värit, jolloin osaston brändiväri voi muuttua ihan toiseksi. Punainen logo näkyy oranssina, valkoinen seinä kellertävänä.

Toinen ongelma on dynamiikka. Kirkkaat spotit ja tummat nurkat samassa kuvassa tuottavat puhelimella joko palaneita kohtia tai kohinaa. Laskentatehokin auttaa vain rajallisesti, kun kuvaa käytetään isona painotuotteena tai verkkosivun pääkuvana.

Poikkeus on olemassa: nopeat somejulkaisut messupäivän aikana. Instagram-tarinaan riittää kännykkäkuva, eikä niihin ole järkevää varata ammattilaista. Pysyvään yritysesittelyyn ammattilaisen kuvat kuitenkin maksavat itsensä takaisin.

Luvat, tekijänoikeus ja kuvien käyttö markkinoinnissa

Messuilla kuvataan ihmisiä, jotka eivät ole yrityksen työntekijöitä. Suomessa julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua, ja yleiskuvia väkijoukosta voi yleensä käyttää tapahtumaraportissa. Tilanne muuttuu, kun tunnistettava asiakas on kuvan pääosassa ja kuvaa käytetään mainoksessa. Silloin tarvitaan kirjallinen suostumus.

Käytännössä osastolla kannattaa pitää valmiita suostumuslomakkeita tai QR-koodia, jonka kautta suostumus annetaan sähköisesti. Lomakkeen sisällöstä on lisää artikkelissa malli- ja kuvauslupasopimuksesta mainoskuvauksessa.

Tekijänoikeus kuuluu valokuvaajalle, ellei toisin sovita. Tilaaja saa käyttöoikeuden, jonka laajuus pitää kirjata sopimukseen: koskeeko se vain verkkosivuja ja somea vai myös painettuja esitteitä ja maksettua mainontaa. Lisätietoa löytyy artikkelista kuvien käyttöoikeudet mainoskäytössä ja lisenssin kesto.

Yleisimmät virheet messuosaston kuvauksessa

Ensimmäinen virhe on se, että valokuvaaja varataan vasta viikkoa ennen messuja. Syksyn ja kevään kiireisimpinä messuviikkoina, esimerkiksi Helsingin Messukeskuksen suurten alan tapahtumien aikaan, kokeneet tapahtumakuvaajat ovat varattuja jo 1-2 kuukautta etukäteen.

Toinen virhe on keskeneräisen osaston kuvaaminen. Pahvilaatikot tiskin alla, teippirullat ja vesipullot näkyvät kuvassa, eikä niitä saa poistettua edullisesti jälkikäsittelyssä. Yhden työntekijän kannattaa vastata siitä, että osasto on valmis kuvaajan saapuessa.

Kolmas virhe on, ettei kuvalistaa ole tehty. Ilman listaa valokuvaaja kuvaa sitä, mikä näyttää hänen mielestään hyvältä, eikä välttämättä sitä, mitä markkinointi tarvitsee. Hyvä kuvalista on lyhyt:

– osasto kokonaisuutena 2-3 kulmasta
– tärkeimmät tuotteet tai demot lähikuvina
– myyntitiimi ryhmäkuvana logoseinän edessä
– 3-5 asiakaskohtaamista esittelytilanteessa
– osaston vilinä ruuhkahetkellä

Hinnat, kesto ja kuvauspaketit

Messukuvaus hinnoitellaan yleensä tuntiperusteisesti tai pakettina. Tuntihinta vaihtelee Suomessa noin 90-180 euron välillä ilman arvonlisäveroa, ja siihen sisältyy tavallisesti peruskäsittely. Minimiveloitus on usein 2-3 tuntia.

Tyypillinen minipaketti kattaa aamun osastokuvat noin tunnin aikana ja maksaa 250-450 euroa. Puolen päivän paketti, jossa on osastokuvat ja asiakaskohtaamiset, maksaa noin 500-900 euroa. Koko päivän dokumentointi kustantaa 900-1 600 euroa. Matkakulut lisätään, jos kuvaaja tulee toiselta paikkakunnalta.

Toimitusaika on yleensä 3-7 arkipäivää. Jos kuvia tarvitaan jo messupäivän illalla someen, siitä sovitaan erikseen. Pikatoimitus 5-10 kuvasta maksaa tavallisesti 50-150 euroa lisää.

UKK

Kuinka monta kuvaa messuosaston kuvauksesta saa?
Puolen päivän kuvauksesta toimitetaan tavallisesti 60-120 käsiteltyä kuvaa. Pelkistä osastokuvista saa noin 15-30 kuvaa eri kulmista ja yksityiskohdista.

Voiko messuosaston kuvata vasta messujen jälkeen?
Voi, jos osasto on vielä pystyssä viimeisen päivän päätyttyä. Purku alkaa yleensä heti, joten aikaa on vähän. Aamun kuvaus ennen ensimmäistä messupäivää on varmempi vaihtoehto.

Tarvitaanko messukuvaajalle oma näytteilleasettajan passi?
Kyllä, useimmissa tapahtumissa valokuvaaja tarvitsee näytteilleasettajan passin tai erillisen kuvaajan akkreditoinnin päästäkseen halliin ennen avaamista. Se tilataan messujärjestäjältä samaan aikaan muiden osastopassien kanssa.

Ennen messuja tehtävä suunnittelu ratkaisee

Onnistunut messuosaston kuvaus edellyttää kahta erillistä kuvaustehtävää: tyhjän osaston kuvaamista aamulla ja asiakaskohtaamisten dokumentointia vilkkaimpaan aikaan. Varaa valokuvaaja vähintään kuukautta etukäteen ja tee kuvalista. Hanki kuvaajalle passi ja sovi käyttöoikeuksista kirjallisesti. Tärkein käytännön vinkki on kuitenkin pieni: nimeä yksi oma työntekijä, joka siivoaa osaston ja tuo oikeat ihmiset kuvaan oikealla hetkellä. Pelkkä kuvaaja ei pysty hoitamaan näitä tehtäviä itse.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista