Malli- ja kuvauslupasopimus mainoskuvauksessa

Malli- ja kuvauslupasopimus mainoskuvauksessa

Kun yrityksen mainoskuvassa näkyy tunnistettava ihminen tai tunnistettava paikka, tarvitaan kirjallinen malli- ja kuvauslupasopimus ennen kuin kuvia julkaistaan. Mainoskuvauksessa mallisopimus kertoo, missä, kuinka kauan ja mihin tarkoitukseen henkilön kuvaa saa käyttää. Kuvauslupa puolestaan kattaa paikan tai omaisuuden, jossa kuvat otetaan. Artikkeli on tarkoitettu markkinoinnista vastaaville, pienyrittäjille ja kuvausten tilaajille, jotka haluavat välttää jälkikäteen syntyvät riidat ja kalliit uusintakuvaukset.

Hyöty on suora. Kun paperit ovat kunnossa, samaa kuvasarjaa voi käyttää verkkosivulla, Instagramissa ja bussipysäkin mainoksessa ilman, että kenenkään tarvitsee kysyä lupia jälkikäteen.

Mallisopimus ja kuvauslupa ovat eri asioita

Suomessa ei ole erillistä lakia kuvaoikeudesta. Henkilön kuvan käyttäminen mainonnassa ilman lupaa on silti käytännössä aina ongelma. Mainonnan eettisen neuvoston ja Keskuskauppakamarin noudattamien ICC:n markkinointisääntöjen mukaan yksityishenkilöä ei saa esittää markkinoinnissa ilman hänen lupaansa. Lisäksi tunnistettavan henkilön kuva on EU:n tietosuoja-asetuksen tarkoittama henkilötieto.

Mallisopimus (englanniksi model release) koskee ihmistä. Kuvauslupa (property release) koskee paikkaa tai omaisuutta, kuten kahvilaa, toimistoa, kartanoa tai yksityistä pihaa. Joskus se koskee myös tunnistettavaa venettä tai taideteosta. Samassa kuvauksessa tarvitaan usein molemmat.

Tyypillinen tilanne on tällainen: sisustusyritys kuvaa kevätkampanjansa yksityisessä omakotitalossa Kangasalla, ja mallina on talon omistajan teini-ikäinen tytär. Tällöin tarvitaan kolme allekirjoitusta: talon omistajan kuvauslupa, tyttären huoltajien suostumus ja mieluiten myös tyttären oma allekirjoitus.

Mitä mallisopimukseen mainoskuvauksessa kirjataan

Hyvä sopimus mahtuu yhdelle tai kahdelle sivulle. Siinä on kuitenkin oltava ainakin nämä:

– Osapuolet ja kuvaus: malli, tilaaja ja valokuvaaja, kuvauspäivä sekä kuvauksen aihe.
– Käyttötarkoitus ja mediat: verkkosivut, sosiaalinen media, printti, ulkomainonta, TV-mainos tai pakkaukset.
– Alue ja kesto: Suomi, Pohjoismaat vai koko maailma ja 1 vuosi, 3 vuotta vai rajoittamaton aika.
– Korvaus: kuvauspäivän palkkio ja käyttökorvaus (buyout) eriteltyinä.
– Rajoitukset: esimerkiksi kielto käyttää kuvaa terveyteen, politiikkaan tai alkoholiin liittyvissä yhteyksissä sekä retusoinnin rajat.

Kokenut tuottaja kirjoittaa käyttötarkoituksen niin tarkasti, että ulkopuolinenkin ymmärtää sen. Muotoilu ”kaikki markkinointikäyttö” kuulostaa kattavalta, mutta riitatilanteessa epäselvää sopimusta tulkitaan usein laatijansa vahingoksi.

Lisäksi kannattaa muistaa, että mallin suostumus ei anna tilaajalle oikeutta itse kuviin. Tekijänoikeus kuuluu valokuvaajalle, ja kuvien käytöstä sovitaan erikseen. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa valokuvaajan ja asiakkaan sopimuksesta. Sama pätee myös toisin päin: valokuvaajan myöntämä lisenssi ei anna oikeutta käyttää mallin kasvoja.

Myytti: julkisella paikalla kuvatun saa laittaa mainokseen

Suomessa saa pääsääntöisesti valokuvata julkisella paikalla. Kuvaaminen on kuitenkin eri asia kuin kuvan käyttäminen mainoksessa. Jos Helsingin Esplanadilla kuvatun ohikulkijan kasvot näkyvät selvästi kahvilaketjun kampanjassa, hän on mukana mainoksessa ilman lupaa.

Ammattilaisella on tähän muutama keino. Taustalla olevat ihmiset jäävät epätarkoiksi pienen syväterävyyden ansiosta, heidät kuvataan selin tai he pyytävät paikan päällä luvan puhelimella täytettävällä lomakkeella. Myös statistit kannattaa usein rekrytoida itse.

Rakennukset ovat poikkeus. Tekijänoikeuslaki sallii julkisella paikalla olevien rakennusten kuvaamisen. Pysyvästi yleisellä paikalla olevaa taideteosta, kuten veistosta, ei kuitenkaan saa käyttää kaupallisesti kuvan pääaiheena ilman tekijän lupaa.

Paikasta voi tarvita lupia myös muilta tahoilta. Kaupungit edellyttävät yleensä lupaa, jos kuvaus varaa katualuetta tai siinä on isompaa kalustoa. Metsähallitus edellyttää lupaa kaupallisilta kuvauksilta kansallispuistoissa. Tämä yllättää usein ne, jotka suunnittelevat kesäkuun kampanjaa Nuuksioon tai ruskakuvausta Lappiin.

Käyttökorvaus ja lisenssin kesto

Mallin korvaus riippuu siitä, miten laajasti kuvia käytetään. Suuntaa-antavasti freelance-malli tai harrastajamalli veloittaa rajatusta verkko- ja somekäytöstä yleensä 150-400 € kuvauspäivältä. Mallitoimiston kautta tulevan mallin päiväpalkkio on usein 500-1200 €. Sen päälle tulee käyttökorvaus, joka voi valtakunnallisessa ulkomainonnassa olla moninkertainen päiväpalkkioon verrattuna.

Yksi asia unohtuu usein: koska lisenssiaika alkaa? Kesäkampanja kuvataan monesti jo maaliskuussa studiossa, mutta se julkaistaan vasta toukokuussa. Jos sopimuksessa lukee ”1 vuosi kuvauspäivästä”, kampanjasta jää käyttämättä kaksi kuukautta. Lisenssiajan kannattaa siksi alkaa ensimmäisestä julkaisupäivästä. Lisenssin keston vaikutusta kustannuksiin käsitellään tarkemmin artikkelissa kuvien käyttöoikeuksista mainoskäytössä.

Alaikäiset, omat työntekijät ja luvan peruminen

Alle 18-vuotiaan mallin puolesta allekirjoittaa huoltaja. Jos lapsella on kaksi huoltajaa, varminta on pyytää allekirjoitus molemmilta. Kun nuori on 15-17-vuotias, myös hänen oma allekirjoituksensa kannattaa ottaa, koska nuoren omaa mielipidettä on kuultava.

Kun mallina on oma työntekijä, sopimus tehdään erillään työsopimuksesta. Siinä sovitaan, mitä tapahtuu, jos työsuhde päättyy. Kuvat voidaan esimerkiksi poistaa verkkosivulta kolmen kuukauden kuluessa, mutta jo painetut esitteet saa käyttää loppuun. Ilman tällaista ehtoa entinen työntekijä voi vaatia kuvien poistamista heti.

Tietosuoja-asetuksen mukainen suostumus on peruttavissa milloin tahansa. Siksi mainoskäytössä on yleensä perustellumpaa tehdä sopimus, jossa malli antaa määräaikaisen käyttöoikeuden korvausta vastaan. Tällaista sopimusta ei voi purkaa yksipuolisesti yhdellä sähköpostilla.

Yleisimmät virheet

Sopimus allekirjoitetaan vasta kuvauksen jälkeen. Silloin kuvat on jo otettu ja kampanja aikataulutettu, joten neuvotteluvoima on siirtynyt mallille. Sopimus allekirjoitetaan ennen kuin kamera otetaan esiin.

Käytetään netistä ladattua englanninkielistä pohjaa. Monet ilmaiset pohjat viittaavat Yhdysvaltain osavaltioiden lakeihin eivätkä ota huomioon tietosuoja-asetusta. Suomenkielinen ja Suomen lakiin perustuva sopimus on selkeämpi molemmille osapuolille.

Kuvauslupa unohtuu kokonaan. Ravintolan tunnistettava sisustus, toisen yrityksen logo taustalla tai naapurin kesämökki laiturikuvassa voivat johtaa siihen, että kampanja vedetään pois. Asiat kannattaa käydä läpi jo kuvakäsikirjoitusta laadittaessa, ei vasta kuvauspaikalla.

UKK

Riittääkö mallin suullinen lupa?
Suullinen sopimus on sitova, mutta riitatilanteessa sen sisältöä on lähes mahdoton todistaa. Mainoskäytössä lupa tehdään aina kirjallisesti, ja myös sähköinen allekirjoitus käy.

Kuka mallisopimuksen laatii – valokuvaaja vai tilaaja?
Kumpi tahansa voi laatia sen, mutta vastuu mainoksesta on tilaajalla. Moni mainoskuvaaja tuo kuvaukseen oman pohjansa. Tilaajan kannattaa silti tarkistaa, että käyttötarkoitus, mediat ja kesto vastaavat juuri tätä kampanjaa.

Voiko malli perua luvan kesken kampanjan?
Jos käyttö perustuu pelkkään tietosuoja-asetuksen mukaiseen suostumukseen, malli voi perua sen. Jos malli on antanut määräaikaisen käyttöoikeuden korvausta vastaan, sopimus on lähtökohtaisesti voimassa sovitun ajan.

Paperit kuntoon ennen ensimmäistä otosta

Malli- ja kuvauslupasopimuksen laatiminen vie 15-30 minuuttia. Sen puuttuminen voi maksaa koko kampanjan. Ennen jokaista mainoskuvausta kannattaa tarkistaa kolme asiaa: kuka kuvassa näkyy, missä kuvat otetaan ja mihin kuvia aiotaan käyttää seuraavien vuosien aikana.

Kun nämä vastaukset on kirjattu ja allekirjoitettu ennen kuvausta, kuvaaja voi keskittyä valoon, malli ilmeisiin ja tilaaja kampanjan lopputulokseen.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista