Perheen tärkeimpiä hetkiä ovat esimerkiksi vauvan ensimmäiset viikot, rippijuhla, isovanhempien kanssa otetut sukupolvikuvat ja häät, ja kuvaajaa etsiessä vastaan tulee usein kysymys: harrastajakuvaaja vai ammattilainen? Hintaero voi olla satoja euroja, ja harrastajan portfolio näyttää somessa joskus yhtä hyvältä kuin ammattilaisen. Tässä artikkelissa käydään läpi, missä tilanteissa harrastaja riittää hyvin ja milloin kannattaa maksaa ammattilaiselle. Mukana ovat myös riskit, joita ei näe kuvista.
Mistä hinnassa oikeasti maksetaan
Harrastajakuvaaja voi kuvata perhekuvat 50-150 eurolla, joskus pelkillä kahvipullilla. Ammattilaisen perhekuvaus maksaa Suomessa tyypillisesti 200-500 € ja hääkuvaus 1 500-3 500 € kuvaustuntien ja kuvamäärän mukaan. Ero näyttää suurelta, kunnes katsoo, mitä hintaan sisältyy.
Ammattilaisen hinnassa ei makseta vain kuvaushetkestä. Samaan summaan kuuluvat kuvien jälkikäsittely, varmuuskopiointi, vastuuvakuutus, kirjallinen sopimus, arvonlisävero ja laitteet, jotka uusitaan 3-5 vuoden välein. Yhden tunnin kuvasessioon kuluu helposti 4-6 tuntia työtä, kun mukaan lasketaan valmistelu, kuvien valinta ja retusointi.
Harrastaja tekee työn usein vapaa-ajallaan, eikä hänellä ole samoja kuluja. Tämä ei ole automaattisesti huono asia. Se vain tarkoittaa, että asiakas kantaa itse osan riskeistä.
Myytti: hyvä kamera tekee hyvän kuvan
Yleinen väärinkäsitys on, että harrastajan kuvat ovat yhtä hyviä, jos hänellä on sama kamera kuin ammattilaisella. Kamerakaupasta voi ostaa Canonin, Nikonin tai Sonyn täyskennorungon kenen tahansa ammattilaisen kanssa samaan hintaan. Valokuvaamo myy kuitenkin palvelua eikä välineitä, ja ero syntyy juuri siinä.
Ammattilainen lukee valoa ja ihmisiä. Hän huomaa, että kolmevuotias jaksaa poseerata noin 15 minuuttia ja että isoäiti väsyy seisomiseen. Hän tietää myös, että marraskuun iltapäivänä Tampereella luonnonvaloa riittää ulkokuvaukseen ehkä tunnin. Tällainen osaaminen kertyy satojen kuvausten aikana, eikä sitä saa kamerasta.
Pohjoismainen valo tekee tästä vielä tärkeämpää. Kesäkuun ja elokuun välillä ulkokuvaus onnistuu lähes kenen tahansa käsissä, koska pehmeää iltavaloa on tarjolla tuntikausia. Pimeällä kaudella tarvitaan salamien ja studiovalojen hallintaa, ja silloin harrastajan ja ammattilaisen ero näkyy kuvissa selvimmin.
Harrastajakuvaaja vai ammattilainen: milloin kumpikin sopii
Harrastaja voi olla erinomainen valinta, kun kuvaustilanne toistuu tai sen voi tarvittaessa uusia. Rento lifestyle-tyylinen perhekuva kotipihalla, lemmikkikuvat tai lasten syntymäpäivät ovat tilanteita, joissa epäonnistumisen hinta on pieni. Jos kuvat eivät onnistu, uusi yritys järjestyy viikon päästä.
Kerran elämässä tapahtuvat hetket ovat eri asia. Vihkikaavan sanoja ei voi toistaa, eikä vastasyntyneen ensimmäisiä viikkoja saa takaisin. Isovanhempien kanssa otettu sukupolvikuva voi jäädä viimeiseksi yhteiseksi kuvaksi. Näihin kokenut asiantuntija suosittelee ammattilaista, jolla on kokemusta juuri kyseisestä kuvaustyypistä.
Rajatapauksiakin on. Valokuvausta opiskeleva tai alalle siirtymässä oleva kuvaaja voi olla taitavampi kuin kymmenen vuotta samalla rutiinilla työskennellyt valokuvaaja. Hänellä voi myös olla jo toiminimi ja vakuutus. Ratkaisevaa on näyttö ja sopimus, ei harrastajan tai ammattilaisen nimike.
Passi- ja henkilökorttikuvat ovat selvä poikkeus. Niissä kuvan on täytettävä poliisin tarkat vaatimukset, ja valokuvaamo toimittaa kuvan sähköisesti poliisin järjestelmään kuvatunnuksella. Tämä palvelu ei kuulu harrastajien valikoimaan.
Mitä tarkistaa ennen varausta
Ammattilainen aloittaa arvioinnin aina katsomalla kokonaisia kuvasarjoja. Somen kymmenen parasta kuvaa kertovat vähän, sillä niitä kuvaaja on voinut valita vuoden ajalta. Pyydä nähtäväksi yhden kuvauksen koko toimitus, josta näkee, onko laatu tasaista myös hämärässä kirkossa ja ryhmäkuvissa. Lisävinkkejä löytyy artikkelista valokuvaajan portfolion arvioinnista.
Kysy nämä asiat ennen varausta. Jos kuvaaja on harrastaja, kysymykset ovat vielä tärkeämpiä:
- Onko kamerassa kaksi muistikorttipaikkaa, joille kuvat tallentuvat samanaikaisesti?
- Onko mukana varakamera ja -akut, ja mitä tapahtuu, jos kuvaaja sairastuu?
- Montako käsiteltyä kuvaa toimitetaan ja missä ajassa?
- Kenellä on tekijänoikeus ja mihin kuvia saa käyttää?
- Onko yrityksellä Y-tunnus, ja saako tehdystä työstä kuitin?
Yleisimmät virheet kuvaajaa valittaessa
Ensimmäinen virhe on sopia häistä suullisesti tutun harrastajan kanssa. Jos muistikortti korruptoituu tai kuvat jäävät toimittamatta, asiakkaalla ei ole mitään, mihin vedota. Kirjallinen sopimus kannattaa tehdä myös silloin, kun kuvaaja on serkun kaveri. Lue, mitä siihen kannattaa kirjata, artikkelista tekijänoikeudesta ja käyttöoikeudesta valokuvaajan sopimuksessa.
Toinen virhe on unohtaa toimitusaika. Harrastaja käsittelee kuvia iltaisin, ja 300 hääkuvaa voi valmistua puolessa vuodessa. Ammattilaisella toimitusaika on tyypillisesti 2-6 viikkoa, ja se on kirjattu sopimukseen.
Kolmas virhe on ostaa pelkät JPEG-tiedostot ja olettaa, että ne riittävät 70×100 cm kanvasvedokseen. Kevyesti pakatut tai somea varten pienennetyt kuvat eivät kestä suurennosta. Varmista, että saat täysikokoiset tiedostot.
Tyypillinen tilanne on tällainen: perhe varaa rippijuhlan kuvat tuttavalta, joka kuvaa yleensä luontoa. Ulkokuvat puutarhassa onnistuvat, mutta seurakuntasalin sukukuvissa takarivin kasvot jäävät pehmeiksi ja salaman varjot osuvat seinälle. Uutta kuvaustilaisuutta ei tule, koska suku on jo lähtenyt koteihinsa ympäri Suomea.
Ammattilaisen tunnusmerkit
Suomen Ammattivalokuvaajat ry eli SAVA on alan etujärjestö, ja sen jäsenyys kertoo sitoutumisesta alaan. Monet pätevät kuvaajat toimivat kuitenkin myös ilman jäsenyyttä. Paljon kertovat myös selkeä hinnasto, valmiit kuvauspaketit, kuten mini-, perus- ja premium-paketti, sekä halu keskustella toiveista ennen kuvausta.
Valokuvan arvostus on Suomessa vahvaa. Siitä kertovat esimerkiksi Pekka Turusen dokumentaarinen työ ja Elina Brotheruksen kansainvälinen ura. Perheen kuvaajalta ei odoteta taiteilijan otetta. Häneltä odotetaan luotettavuutta, ja se näkyy käytännön asioissa. Lisätietoa kuvausprosessin kulusta löytyy artikkelista perhekuvat ammattikuvaajalla.
UKK
Voiko harrastajakuvaaja kuvata häät?
Voi, jos hänellä on näyttöä useista kokonaan kuvatuista häistä, varakalusto ja kirjallinen sopimus. Ilman näitä riski on suuri, koska hääpäivää ei voi kuvata uudelleen.
Kuinka paljon ammattilaisen perhekuvaus maksaa Suomessa?
Tyypillisesti 200-500 €, kun hintaan sisältyy noin tunnin kuvasessio ja 10-30 käsiteltyä kuvaa. Suuremmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, hinnat ovat usein haarukan yläpäässä.
Kenellä on kuvien tekijänoikeus, jos kuvaaja on harrastaja?
Tekijänoikeus kuuluu aina kuvaajalle, oli hän harrastaja tai ammattilainen. Asiakkaan käyttöoikeudet sovitaan erikseen, joten ne kannattaa kirjata sopimukseen.
Valitse kuvaaja tilanteen painoarvon mukaan
Harrastaja sopii hyvin rentoihin ja toistettaviin kuvauksiin, joissa pieni budjetti painaa enemmän kuin varmuus. Kertaluonteisiin ja tunnepitoisiin hetkiin, kuten häihin, vauvakuviin ja sukupolvikuviin, ammattilaisen hinta on lähinnä vakuutus siitä, että kuvat onnistuvat. Päätä ensin, mitä menettäisit, jos kuvat epäonnistuisivat, ja valitse kuvaaja sen perusteella.