Perhekuvaukseen pukeutuminen ratkaisee usein enemmän kuin kuvaajan kalusto, koska vaatteet näkyvät jokaisessa kuvassa ja määräävät, näyttääkö lopputulos yhtenäiseltä vai sekavalta. Tämä artikkeli on vanhemmille ja isovanhemmille, jotka miettivät, mitä pukea perhekuvaukseen ja miten koko perheen värit sovitetaan yhteen ilman, että kaikki näyttävät univormuun puetuilta. Saat tästä toimivan värisuunnitelman, käytännön esimerkkejä eri vuodenajoille sekä listan virheistä, jotka näkyvät kuvissa vielä vuosikymmenten päästä seinällä.
Mitä pukea perhekuvaukseen – lähtökohtana kuvan käyttö
Ammattilainen kysyy ensin, mihin kuvat päätyvät. Olohuoneen seinälle tuleva 50×70 cm kanvas vaatii eri ratkaisuja kuin joulukorttiin painettava pieni kuva. Suuressa koossa jokainen kuvio, ryppy ja nukkapallo näkyy, joten rauhalliset, sileät materiaalit toimivat paremmin.
Toinen kysymys on sisustus. Jos kodin seinät ovat murrettua valkoista ja kalusteet vaaleaa puuta, kirkkaan punainen ja sähkönsininen vaatetus riitelevät tilan kanssa vuosia. Kokenut kuvaaja pyytää joskus kuvan kodista, johon taulu ripustetaan, ja ehdottaa värimaailman sen mukaan.
Kolmas tekijä on kuvauspaikka. Studiokuvauksessa tausta on yleensä neutraali harmaa, valkoinen tai musta, jolloin vaatteet kantavat koko värimaailman. Ulkokuvauksessa luonto tuo omat sävynsä, ja vaatteiden pitää sopia niihin.
Värien sovittaminen käytännössä
Toimivin tapa on valita 2-3 pääväriä ja 1-2 neutraalia sävyä, joita jokainen perheenjäsen käyttää eri yhdistelminä. Esimerkiksi palettina tummansininen, vanha roosa ja beige: äiti pukee roosan neuleen ja beiget housut, isä tummansinisen kauluspaidan, tytär beigen mekon roosilla yksityiskohdilla ja vauva sinisen bodyn. Kukaan ei ole samannäköinen, mutta kokonaisuus näyttää harkitulta.
Ammattilainen aloittaa usein yhdestä vaatekappaleesta. Jos äidillä on kuvioitu mekko, josta hän pitää, muiden värit poimitaan siitä. Kuvioitua vaatetta saa olla ryhmässä yksi, korkeintaan kaksi – muuten silmä ei löydä lepopaikkaa.
Valoisuuden tasapaino on yhtä tärkeä kuin sävy. Jos kolme henkeä on pukeutunut tummaan ja yksi valkoiseen, valkoinen hyppää kuvasta esiin ja vetää katseen pois kasvoista. Pidä sävyjen tummuus suunnilleen samalla tasolla tai jaa vaaleat ja tummat tasaisesti ryhmän sisällä.
Vuodenaika ja pohjoismainen valo
Suomessa perhekuvauksen huippukausi on kesäkuusta elokuuhun, jolloin ulkokuvaus onnistuu iltaisin pehmeässä, matalassa valossa. Kesällä vihreää taustaa vasten toimivat murretut pastellit, vaalea pellava, vaaleansininen ja persikka. Kirkkaan vihreä paita kesäniityllä sen sijaan sulautuu taustaan.
Ruska-aikana syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun Lapissa ja hieman myöhemmin Etelä-Suomessa sinapinkeltainen, ruosteenpunainen, oliivi ja tumma metsänvihreä sointuvat luonnon kanssa. Neuleet ja villakankaat tuovat kuviin tekstuuria.
Talvikuvaus lumessa on oma lajinsa. Valkoinen lumi heijastaa valoa, ja valkoiset tai jääsiniset vaatteet katoavat taustaan. Viininpunainen, tummanvihreä, kameli ja harmaa erottuvat hyvin. Pakkasella kuvaus kestää yleensä 20-40 minuuttia ennen kuin lasten posket ja kädet punoittavat, joten ulkovaatteiden pitää olla itsessään kuvauskelpoisia – kirjava toppahaalari tuhoaa muuten tyylikkään kokonaisuuden. Marraskuusta helmikuuhun moni perhe siirtyykin studioon juuri pimeyden ja kylmyyden takia.
Myytti: kaikki samaan väriin
Sitkeä käsitys on, että perhekuvassa kaikkien pitää pukeutua samaan, esimerkiksi valkoiseen paitaan ja farkkuihin. Tämä tyyli oli suosittu 1990- ja 2000-luvuilla, ja se näkyy monen suvun albumeissa. Ongelma on, että identtiset vaatteet tekevät ryhmästä yhden massan, jossa yksittäiset ihmiset eivät erotu, ja kuva vanhenee nopeasti.
Valkoinen on lisäksi teknisesti hankala. Kirkkaassa auringossa se palaa helposti puhki, ja kasvojen ihonsävy näyttää sen vieressä harmaalta. Sävy sävyyn -periaate eli koordinoidut mutta erilaiset vaatteet tuottaa ajattomamman lopputuloksen.
Poikkeus on olemassa: tarkoituksellisesti graafinen studiokuva, jossa kaikki ovat mustassa mustaa taustaa vasten, voi olla vaikuttava taidekuva. Silloin kyse on valitusta tyylistä, ei oletuksesta.
Yleisimmät virheet vaatevalinnoissa
Kolme virhettä toistuu kuvaajien kertomuksissa vuodesta toiseen:
Isot logot ja tekstit. Lasten paidan sarjakuvahahmo tai urheilumerkin iso logo vie huomion ja sitoo kuvan tiettyyn vuoteen. Tarkista myös takki ja kengät.
Uudet, sovittamattomat vaatteet. Kuvausta varten ostettu kauluspaita, joka kiristää kaulasta, näkyy jäykkänä asentona ja pakotettuna hymynä. Pese uudet vaatteet ja anna lasten käyttää niitä kerran etukäteen.
Pienet tiheät raidat ja ruudut. Hyvin tiheä kuvio voi aiheuttaa digitaalisessa kuvassa moiré-ilmiön eli väreilevän kuvion, jota on työlästä korjata jälkikäsittelyssä. Leveämmät raidat ja isot kuviot ovat turvallisempia.
Pienempiä huomioita ovat ryppyiset vaatteet (silitys tai höyrytys kuvauspäivänä), liian lyhyet hihat isommilla lapsilla ja kengät, jotka unohdetaan kokonaan. Kokovartalokuvissa kuraiset lenkkarit pilaavat muuten onnistuneen otoksen.
Askeleet onnistuneeseen pukeutumiseen
Hyvä suunnitelma tehdään viikkoa ennen, ei kuvausaamuna. Toimiva järjestys:
1. Selvitä kuvaajalta kuvauspaikka ja taustan väri, ja kysy, onko hänellä suosituksia.
2. Valitse paletti: 2-3 pääväriä ja 1-2 neutraalia.
3. Aloita vaikeimmasta henkilöstä, yleensä äidistä tai pienestä lapsesta, ja rakenna muut sen ympärille.
4. Levitä kaikkien vaatteet lattialle vierekkäin ja ota puhelimella kuva – näet heti, hyppääkö jokin silmään.
5. Pakkaa varavaatteet pienille lapsille ja kosteuspyyhkeet mukaan.
Lasten kanssa kannattaa varautua myös ruokailuun ja vaatevaihtoon kesken session. Lisää käytännön vinkkejä löytyy oppaasta lasten kuvauspäivän valmistautumiseen.
Monet valokuvaamot, myös Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n eli SAVAn jäsenet, lähettävät asiakkaalle ennakkoon pukeutumisohjeen tai tarjoavat studiolla lainattavia vauvan asuja ja huopia. Kysy tätä varauksen yhteydessä, sillä se säästää vaivaa. Kuvauksen kulusta ja aikataulusta kerrotaan tarkemmin artikkelissa perhekuvat ammattikuvaajalla.
Isot ryhmät ja sukupolvikuvat
Kun kuvaan tulee isovanhemmat, aikuiset lapset puolisoineen ja lastenlapset, värien hallinta vaikeutuu. 10-15 hengen ryhmässä toimii parhaiten yksi selkeä sääntö, esimerkiksi ”maanläheiset sävyt, ei mustaa eikä valkoista”. Perheiden sisällä voi silti olla oma pieni värikorostus.
Isovanhempien kohdalla mukavuus menee tyylin edelle. Jos mummo viihtyy parhaiten tutussa villatakissaan, paletti voidaan rakentaa sen ympärille. Lisää vinkkejä isompien ryhmien kuvaamiseen on oppaassa sukupolvikuvat isovanhempien kanssa.
UKK
Saako perhekuvassa käyttää mustaa?
Saa, erityisesti studiossa ja talvella. Musta toimii parhaiten, kun sitä on useammalla perheenjäsenellä tasaisesti. Yhdellä henkilöllä musta muodostaa tumman aukon kuvaan, ja vauvan iho voi näyttää sen vieressä punertavalta.
Pitäisikö vaihtaa vaatteita kesken kuvauksen?
Yhden tunnin kuvaussessiossa yksi asukokonaisuus riittää useimmille perheille. Jos paketti kattaa 1,5-2 tuntia, toinen asukokonaisuus, vaikkapa rennompi farkkutyyli, tuo vaihtelua. Vaihto vie lasten kanssa 10-15 minuuttia kuvausajasta.
Voiko kuvaaja muuttaa vaatteiden värejä jälkikäsittelyssä?
Pieniä sävysäätöjä voidaan tehdä, mutta koko vaatteen värin vaihtaminen on aikaa vievää retusointia, josta veloitetaan usein erikseen. Halvempaa ja varmempaa on valita oikeat vaatteet jo ennen kuvausta.
Viimeinen vinkki ennen kuvauspäivää
Kun paletti on valittu ja vaatteet sovitettu, unohda pukeutuminen kuvauspäivänä. Kuvat, joissa perhe nauraa ja koskettaa toisiaan, ovat niitä, joita katsotaan 20 vuoden päästä – ei niitä, joissa paidan sävy osui täydellisesti. Pukeudu niin, että liikkuminen, lapsen nostaminen ja maahan istuminen onnistuvat ilman varomista. Mukava ihminen näyttää kuvassa paremmalta kuin tyylikäs mutta jäykkä.