LinkedIn-profiilin kuva on usein ensimmäinen asia, jonka rekrytoija, asiakas tai uusi yhteistyökumppani sinusta näkee. Yrityskuvaus LinkedIniin kannattaa siksi suunnitella yhtä huolellisesti kuin työhakemus. Tämä artikkeli on asiantuntijalle, esihenkilölle tai koko tiimin kuvauksia järjestävälle henkilöstöpäällikölle. Siinä käydään läpi, miten kuvaus käytännössä etenee, millainen kuvan tyyli toimii eri aloilla ja mitä kuvasta kannattaa sopia valokuvaajan kanssa.
Hyvä profiilikuva on yksinkertaisesti työkalu. Se kertoo katsojalle sekunnin murto-osassa, että olet helposti lähestyttävä, ammattitaitoinen ja tunnistettavissa, kun tapaatte kasvokkain.
Mitä yrityskuvaus LinkedIniin sisältää käytännössä
Tyypillinen yksittäisen henkilön kuvasessio valokuvaamossa kestää 20-45 minuuttia. Hinta liikkuu Suomessa yleensä 90-250 €:n välillä, ja siihen sisältyy tavallisesti 1-3 valmiiksi käsiteltyä kuvaa. Isommissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Tampereella, hintahaarukka on leveämpi, koska tarjontaa on sekä edullisista pikasessioista premium-tason henkilökuviin.
Kun kuvataan koko tiimi, valokuvaaja tulee usein yrityksen tiloihin siirrettävän studion kanssa. Puolen päivän kuvaus maksaa yleensä 400-1 200 €, ja siinä ehditään kuvata 15-30 henkilöä. Henkilöä kohti hinta on silloin selvästi pienempi kuin studiossa. Yhtenäisestä ilmeestä kerrotaan lisää artikkelissa henkilöstökuvaukset yrityksen verkkosivulle.
Prosessi etenee yleensä samalla kaavalla:
1. Ennakkokeskustelu – käyttötarkoitus, ala ja haluttu tunnelma.
2. Vaatetuksen valinta – 2-3 vaihtoehtoa mukaan kuvaukseen.
3. Kuvaus – useita ilmeitä ja kulmia, välillä taukoja.
4. Kuvavalinta – asiakas valitsee suosikit esikatselugalleriasta.
5. Retusointi ja toimitus – yleensä 3-10 arkipäivän kuluessa.
Kuvan tyyli: klassinen, lifestyle vai brändätty
Klassinen studiomuotokuva neutraalia taustaa vasten sopii juristille, tilintarkastajalle ja konsultille. Siinä ei ole mitään, mikä veisi huomion kasvoista. Harmaa tai lämmin beige tausta toimii useimmiten paremmin kuin puhdas valkoinen, koska LinkedInin valkoisessa käyttöliittymässä valkotaustainen kuva sulautuu sivuun ja kasvojen ääriviivat katoavat.
Lifestyle-tyylinen kuva otetaan aidossa ympäristössä, esimerkiksi toimistolla, työpajassa tai kahvilassa. Tausta on sumennettu, mutta siitä erottuu jotain tekemisestä. Arkkitehdille, yrittäjälle tai luovan alan ammattilaiselle tämä kertoo enemmän kuin harmaa kangas.
Kolmas vaihtoehto on brändätty kuva, jossa värit ja valaistus noudattavat yrityksen visuaalista ilmettä. Se toimii, kun koko organisaation kuvat tehdään kerralla. Yksittäiselle henkilölle se on harvoin vaivan arvoinen.
Rajaus ratkaisee enemmän kuin moni arvaa. LinkedIn näyttää profiilikuvan ympyränä, ja pienimmillään se näkyy hakutuloksissa noin peukalonkynnen kokoisena. Ammattilainen rajaa kuvan väljästi hartioihin asti ja jättää pään yläpuolelle tilaa, jotta ympyräleikkaus ei katkaise hiuksia. Suositeltu koko on vähintään 400 × 400 pikseliä. Taustabanneri on oma kokonaisuutensa (1 584 × 396 px), ja sitä varten kannattaa pyytää erikseen vaakakuva, jossa on tyhjää tilaa tekstille.
Suomalaisen valon ja vuodenaikojen vaikutus
Marraskuusta helmikuuhun ulkokuvaus onnistuu Etelä-Suomessa käytännössä vain klo 10-14 välillä, ja Pohjois-Suomessa aika-ikkuna on vielä kapeampi. Siksi talven LinkedIn-kuvat otetaan lähes aina studiossa tai sisätiloissa salamavaloilla. Se ei ole huono asia: studiovalaistus on toistettavaa, ja vuoden päästä palkattu uusi työntekijä saa täsmälleen samanlaisen kuvan kuin muu tiimi.
Kesäkuusta elokuuhun ulkona otettu lifestyle-kuva saa pehmeän, pohjoismaisen ilmeen etenkin illan matalassa valossa. Tiimikuvausten kannattaa kuitenkin välttää juhannusviikkoja ja heinäkuuta, koska puolet henkilöstöstä on silloin lomalla.
Myytti: ammattikuva näyttää aina jäykältä
Moni välttää ammattikuvaajaa, koska pelkää lopputuloksen näyttävän passikuvalta solmion kanssa. Jäykkyys ei kuitenkaan johdu studiosta, vaan siitä, että kuvattava jännittää eikä kuvaaja ohjaa. Kokenut valokuvaaja ottaa ensimmäiset 50 kuvaa käytännössä lämmittelynä. Hän juttelee, pyytää vaihtamaan asentoa ja naurattaa, ja paras ilme löytyy yleensä vasta session puolivälissä.
Sama pätee kännykkäselfieen. Puhelimen laajakulmaobjektiivi käsivarren mitan päästä levittää nenää ja pienentää korvia. Kuvaaja käyttää tyypillisesti 85-135 mm:n polttoväliä parin metrin etäisyydeltä, jolloin kasvojen mittasuhteet näyttävät luonnollisilta.
Ammattikuva ei silti ole aina tarpeen. Opiskelija tai alanvaihtaja pärjää alkuun hyvin kaverin ottamalla kuvalla, kunhan se on otettu ikkunavalossa, rajaus on oikea ja tausta rauhallinen. Kun profiilia aletaan käyttää aktiivisesti myyntiin tai rekrytointiin, investointi alkaa maksaa itsensä takaisin.
Yleisimmät virheet LinkedIn-kuvauksessa
Liian vanha kuva. Kuva on vanhentunut, jos se on yli 3-5 vuotta vanha tai jos hiustyyli, silmälasit tai paino ovat muuttuneet selvästi. Asiakas, joka tapaa sinut ensimmäistä kertaa Teamsissa, huomaa eron heti.
Liiallinen retusointi. Ihon tasoittaminen niin, että rypyt ja huokoset katoavat kokonaan, saa kuvan näyttämään mainokselta. Hyvä retusointi poistaa tilapäiset asiat, kuten finnit, irtohiukset ja punoituksen, mutta jättää kasvot tunnistettaviksi. Pyydä kuvaajaa tekemään ”luonnollinen” käsittely ja katso esimerkkejä ennen tilausta.
Kuvio- ja logovaatteet. Tiheä raita tai ruutu voi aiheuttaa moiré-kuvion pienessä koossa, ja isot logot vievät huomion. Yksiväriset, keskisävyiset vaatteet toimivat lähes aina. Ota mukaan varavaihtoehto, koska kuvaaja näkee heti, mikä väri sopii valoon ja ihonsävyyn.
Lisää pukeutumisesta ja ilmeestä löydät artikkelista LinkedIn-profiilikuva yritysprofessionalle.
Käyttöoikeudet: kenen kuva on
Tekijänoikeus säilyy Suomessa valokuvaajalla, ellei toisin sovita. Asiakas ostaa käyttöoikeuden. Yksityishenkilön LinkedIn-kuvassa tämä on harvoin ongelma, mutta yrityksen maksamissa henkilöstökuvissa kannattaa sopia kirjallisesti kolmesta asiasta: saako kuvaa käyttää verkkosivuilla, painotuotteissa ja mainonnassa, saako työntekijä viedä kuvan mukanaan, kun hän vaihtaa työpaikkaa, ja täytyykö kuvaaja mainita nimeltä.
Tyypillinen ongelmatilanne syntyy, kun työntekijä lähtee ja haluaa jatkaa yrityksen maksaman kuvan käyttöä omassa profiilissaan. Jos sopimuksessa lukee ”henkilökohtainen käyttö sosiaalisessa mediassa sallittu”, asiasta ei tarvitse kiistellä. Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n (SAVA) jäsenillä on yleensä valmiit sopimuspohjat, joissa nämä kohdat on huomioitu.
Asiakas saa käyttöönsä valmiit JPEG-tiedostot. RAW-tiedostoja ei luovuteta tavallisesti lainkaan, ja jos ne halutaan, siitä sovitaan ja laskutetaan erikseen. Valokuvaamo myy palvelun, ei laitteita. Jos haluat itse kameran tiimikuvien ottamiseen, se hankitaan kamerakaupasta.
UKK
Kuinka usein LinkedIn-kuva kannattaa uusia?
Noin 2-4 vuoden välein tai aina, kun ulkonäkö muuttuu selvästi. Myös roolin vaihto esimerkiksi asiantuntijasta johtoryhmään on hyvä syy uuteen kuvaan.
Voiko samaa kuvaa käyttää LinkedInissä ja yrityksen verkkosivuilla?
Voi, jos käyttöoikeus kattaa molemmat. Verkkosivuille tarvitaan usein eri rajaus, joten pyydä kuvaajalta samasta otoksesta sekä neliön että pystyformaatin.
Kuinka nopeasti kuvat saa käyttöön?
Useimmat valokuvaamot toimittavat retusoidut kuvat 3-10 arkipäivässä. Kiireellisen toimituksen, esimerkiksi seuraavana päivänä, voi usein ostaa 30-80 €:n lisähintaan.
Viimeinen vinkki ennen kuvausta
Mieti ennen kuvausta yksi lause: mitä haluat profiilikäynnin tekevän ajattelevan sinusta? ”Luotettava ja asiallinen” johtaa eri valaistukseen, taustaan ja ilmeeseen kuin ”rento ja helposti lähestyttävä”. Kun kerrot tämän valokuvaajalle ennakkoon ja katsot hänen portfoliostaan, onko vastaavaa tehty aiemmin, lopputulos osuu kohdalleen ensimmäisellä kerralla. Nuku edellinen yö kunnolla, juo vettä ja varaa kuvausaika aamupäivälle. Ilme on silloin vielä virkeä.