Lemmikkien muotokuvat seinätauluksi – käytäntö

Lemmikin kuva olohuoneen seinällä on eri asia kuin kännykän galleriassa lojuva otos – tähän artikkeliin on koottu käytäntö siitä, miten koiran tai kissan muotokuvasta saa laadukkaan seinätaulun.

Miksi lemmikkikuva kannattaa tulostaa seinätauluksi

Suomalaisissa kodeissa lemmikki on usein yhtä vahvasti läsnä perhealbumissa kuin lapset – silti moni kissan tai koiran kuva jää puhelimen muistiin ilman että siitä koskaan tulostetaan mitään. Ero näkyy heti kun kuva siirtyy seinälle: yksityiskohdat, turkin rakenne ja katseen ilme nousevat esiin tavalla, joka ei ruudulla toistu.

Tuotannon kannalta kyse ei ole monimutkaisesta prosessista. Lemmikkikuvaus ja sen erityishaasteet kuvaajalle -aiheeseen kannattaa tutustua ennen kuvaustilausta, sillä eläimen kuvaaminen studiossa vaatii kuvaajalta eri lähestymistapaa kuin ihmisen muotokuva – katso lisää täältä: lemmikkikuvauksen erityishaasteista.

Sopiva kuvaustyyli seinätaulua varten

Kaikki kuvat eivät toimi yhtä hyvin suurennettuna. Studiokuva neutraalilla taustalla (harmaa, musta tai valkoinen) toimii parhaiten klassisena seinätauluna, koska tausta ei kilpaile eläimen kanssa huomiosta. Ulkokuvaus luonnonvalossa taas tuo mukaan tunnelmaa – esimerkiksi ruskan värit lokakuussa antavat koiran turkille lämpimän vastavärin, joka toimii yllättävän hyvin isossa formaatissa.

Dokumentaarinen, arkinen ote (koira sohvalla, kissa ikkunalaudalla) sopii pienempiin kuvakokoihin ja kuvakirjaan paremmin kuin metrin levyiseen kanvasvedokseen – lähikuva silmistä ja kuonosta kestää suurennoksen huomattavasti paremmin kuin koko vartalon kuva, jossa yksityiskohdat hajoavat pikselöityneiksi jo 50 x 70 cm koossa, jos alkuperäinen tiedosto on ottettu esimerkiksi puhelimella hämärässä sisätilassa.

Tekninen laatu ennen tulostusta

Ammattilainen katsoo ensin tiedoston resoluution, ei kuvan sommittelua. Seinätauluun tarvitaan käytännössä vähintään 300 dpi lopullisessa koossa, mikä tarkoittaa 50 x 70 cm kanvasvedokseen noin 6000 x 8400 pikselin kuvaa. RAW-muodossa kuvattu tiedosto antaa jälkikäsittelyssä enemmän liikkumavaraa kuin suoraan puhelimesta otettu JPEG, jossa varjot ja korkeat valot on jo pakattu tiukasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhelinkuvasta saa hyvän 20 x 30 cm printin, mutta metrin levyinen kanvas paljastaa armottomasti pikselöitymisen ja kohinan. Moni asiakas tuo valokuvaamoon suosikkikuvansa lemmikistä ja pettyy, kun kuvaaja joutuu kertomaan, ettei tiedosto riitä toivottuun kokoon – tämä kannattaa selvittää ennen tilausta, ei sen jälkeen.

Materiaalivalinta – kanvas, akryyli vai perinteinen valokuvapaperi

Kanvasvedos on suosituin valinta lemmikkikuvissa, koska pintarakenne pehmentää katsetta ja sopii moderneihin sisustuksiin. Hinta 50 x 70 cm kokoisesta kanvasvedoksesta liikkuu tyypillisesti 60–120 euron välillä riippuen kehyksen paksuudesta ja valokuvaamon hinnoittelusta.

Akryylilasin taakse laminoitu vedos tuo esiin syvyyttä ja värikylläisyyttä paremmin kuin kanvas, mutta heijastaa valoa – tämä kannattaa huomioida jos seinätaulu sijoitetaan ikkunaa vastapäätä. Perinteinen valokuvapaperi kehyksissä on edullisin vaihtoehto ja toimii hyvin pienemmissä koossa, esimerkiksi 20 x 30 cm tai 30 x 40 cm muotokuvissa, joita ripustetaan useampi rinnakkain galleriaseinälle.

Materiaalien ja kokojen eroja on käyty läpi tarkemmin täällä: seinätaulut omista valokuvista – materiaalit ja koot.

Yleisimmät virheet lemmikin seinätaulua tilatessa

Kolme virhettä toistuu tilauksissa säännöllisesti:

Liian pieni alkuperäistiedosto suureen kokoon. Asiakas haluaa 100 x 150 cm kanvasvedoksen puhelimella otetusta kuvasta, joka on kuvattu huonossa valossa – lopputulos on sumea eikä sitä voi korjata jälkikäsittelyssä.

Väärä rajaus kuvaushetkellä. Jos koko vartalo rajataan tiukasti kuvan reunoihin jo kuvaustilanteessa, seinätaulun mittasuhteiden muuttaminen (esim. neliöstä suorakaiteeksi) tarkoittaa, että osa eläimestä joutuu leikkautumaan pois. Kuvaaja kannattaa pyytää jättämään reilusti tilaa kuvan reunoille.

Taustan ja sisustuksen yhteensopimattomuuden unohtaminen. Studiokuva mustalla taustalla ei aina istu vaaleaan, skandinaaviseen sisustukseen yhtä luontevasti kuin vaalealla taustalla kuvattu versio – tämä kannattaa miettiä jo ennen kuvausta, ei vasta kun taulu on jo kehystetty.

Yleinen väärinkäsitys: puhelinkuva riittää aina hyvään lopputulokseen

Moni olettaa, että koska nykypuhelimien kamerat ovat teknisesti eteviä, mikä tahansa niillä otettu kuva kelpaa suureksi seinätauluksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Puhelinten kennot ovat fyysisesti pieniä, ja varsinkin sisätiloissa tai hämärässä otetuissa kuvissa kohina ja terävyyden puute tulevat esiin heti kun kuva suurennetaan yli 40 x 60 cm kokoon.

Ammattikameralla studiossa tai hyvässä luonnonvalossa otettu kuva antaa huomattavasti enemmän tulostusmarginaalia. Tämä ei tarkoita, etteikö puhelinkuvaa voisi käyttää lainkaan – pienempiin kokoihin ja kuvakortteihin se riittää usein hyvin.

Käyttöoikeudet ja jälkikäsittely

Kuvausta tilatessa kannattaa varmistaa, sisältääkö paketti käyttöoikeuden kuvien tulostamiseen myös muualla kuin valokuvaamon omassa palvelussa. Osa valokuvaamoista myy vain digitaaliset tiedostot rajoitetulla käyttöoikeudella, osa antaa täydet oikeudet omaan käyttöön heti kuvauksen jälkeen. Retusointi – esimerkiksi turkin roskien poisto tai taustan tasoitus – kuuluu yleensä peruspakettiin, mutta isompi jälkikäsittely, kuten taustan vaihto kokonaan, saattaa olla lisämaksullinen palvelu.

UKK – usein kysyttyä lemmikin seinätaulusta

Kuinka iso seinätaulu lemmikkikuvasta voi olla?
Koko riippuu alkuperäisen kuvan resoluutiosta. Ammattikameralla otetusta RAW-kuvasta saa tyypillisesti hyvälaatuisen jopa 100 x 150 cm kanvasvedoksen, kun taas puhelinkuvasta kannattaa pysyä enintään 40 x 60 cm koossa.

Kannattaako lemmikki kuvata studiossa vai kotona?
Studio sopii parhaiten, jos halutaan siisti, neutraali tausta ja tasainen valaistus ilman sään tai vuorokaudenajan vaikutusta. Koti tai ulkotila taas tuo mukaan eläimen omaa ympäristöä ja tunnelmaa, mikä sopii dokumentaarisempaan tyyliin.

Voiko kissan ja koiran kuvata samassa kuvauksessa yhteiseen seinätauluun?
Kyllä, mutta se vaatii kuvaajalta enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä kuin yhden lemmikin kuvaus. Käytännön vinkkejä tähän löytyy täältä: kissan ja koiran yhteinen kuvauspäivä – käytäntö.

Yhteenveto

Hyvä lemmikin seinätaulu syntyy kolmesta asiasta: riittävän suuresta ja terävästä alkuperäistiedostosta, kuvaustyylin sovittamisesta kuvan lopulliseen käyttötarkoitukseen, ja materiaalin valinnasta sisustukseen sopivaksi. Kun nämä kolme asiaa mietitään jo ennen kuvaustilausta, seinälle tuleva taulu vastaa oikeasti sitä mielikuvaa, joka lemmikistä halutaan välittää – ei vain teknisesti kelvollista printtiä, vaan kuvaa jota katsoo mielellään joka päivä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista